Ryhmäpsykoterapia


Minkälaista on ryhmäanalyyttinen ryhmäpsykoterapia?

Ryhmäanalyysi on psykoterapiamuoto, jonka alkujuuret sijoittuvat 1940-luvun Englantiin ja S.H.Foulkesiin. Ryhmäanalyysi ei ole yksittäinen teoria, vaan siinä on vaikutteita mm. psykoanalyysistä, systeemiteoriasta, sosiologiasta ja antropologiasta. Nykyisin ryhmäanalyysi on keskeisin ryhmäterapiamuoto monissa Euroopan maissa (esim. Englanti, Norja, Tanska, Italia, Portugali). Psykoterapian lisäksi ryhmäanalyysiä sovelletaan työnohjauksessa, koulutuksessa ja organisaatioiden kehittämistyössä.

Ryhmäanalyysille ominaista on ihmisen sosiaalisen ulottuvuuden korostuminen. Ihminen tulee ihmiseksi vain suhteessa toiseen ihmiseen. Ihmisen mieli ei ole ainoastaan perhehistorian tuotos. Se on myös ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevien kulttuuristen, historiallisten ja poliittisten tekijöiden läpäisemä. Ryhmäanalyyttinen teoria näkee ihmisen ongelmien alkuperän juontuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöistä, mm. lapsuuden ihmissuhteista, perhehistoriasta, koulukokemuksista ja muiden sosiaalisten ryhmien vaikutuksista. Vuorovaikutuksen ongelmat tulevat usein varsin selkeästi esille ryhmässä ikään kuin ryhmän näyttämölle ja niitä voidaan tutkia tässä ja nyt -tilassa. Koska ongelmat johtuvat suhteessa olon häiriöistä, on niitä järkevää hoitaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa eli ryhmässä.


Tämän sivun aiheet:

  • Kenelle ryhmäpsykoterapiaa?
  • Miksi ryhmäpsykoterapiaa?
  • Minkälainen ryhmä on?
  • Mitä ryhmään osallistuminen edellyttää?
  • Mitä ryhmässä tapahtuu?
  • Mikä on ryhmän terapeutin rooli?
  • Miten ryhmään pääsee?
  • Mitä maksaa?

Kenelle ryhmäpsykoterapiaa?

Ryhmäpsykoterapia sopii kaikille, joille voidaan suositella psykoterapiaa. Ryhmäpsykoterapia sopii erityisen hyvin masennuksen, ahdistuksen, pelkojen, persoonallisuushäiriöiden, itsetunto-ongelmien, ihmissuhdevaikeuksien ja työuupumuksen hoitoon. Ryhmäpsykoterapiasta voi olla apua pitkittyneessä surussa tai erilaisten psykosomaattisten ongelmien kanssa kamppaileville. Ryhmäpsykoterapiaa voidaan myös suositella yksilöpsykoterapian jatkohoidoksi. Ryhmään ei tarvita välttämättä erityistä diagnoosia tai ongelmaa. Ryhmä on erinomainen paikka tutkia itseä ja omaa elämää ja sitä kautta lisätä itsetuntemusta ja hyvinvointia.


Miksi ryhmäpsykoterapiaa?

Ryhmäpsykoterapian vaikuttavuus on yhtä hyvä ja joskus jopa parempi kuin yksilöhoidossa. Se on myös kustannustehokasta, kustannukset ovat noin kolmannes yksilöterapian kustannuksista. Ryhmäistunnon pituus on 1,5 tuntia viikossa, mikä vastaa ajallisesti kaksi kertaa viikossa tapahtuvaa yksilöterapiaa. Ryhmähoidolla tavoitetaan asioita, jotka yksilöhoidossa tulevat esille vasta pitkän ajan kuluessa. Ryhmässä tutustuu hyvin erilaisiin ihmisiin, joihin ei muuten tutustuisi. Ryhmä tarjoaa useita erilaisia näkökulmia, joita kahdenkeskisessä suhteessa ei tule keksineeksi. Vaikka terapia saattaa olla joskus raskasta ja vaikeaa, ryhmässä on myös yhteistä iloa ja naurua.


Minkälainen ryhmä on?

Tavallisesti ryhmässä on 6-8 jäsentä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1½ tunnin ajan. Ryhmän kesto on yleensä 2-3 vuotta, mutta voivat olla myös kestoltaan lyhyempiä. Niissä tapauksissa ryhmä on fokusoitu johonkin tiettyyn asiaan tai ongelmaan. Ryhmä voi olla suljettu, jolloin kaikki ryhmän jäsenet aloittavat ja lopettavat yhtä aikaa. Ryhmä voi olla myös täydentyvä, jolloin uusia jäseniä tulee lopettavien tilalle. Täydentyvässä ryhmässä jokainen voi viipyä tarvitsemansa ajan, kuitenkin vähintään yhden vuoden. Suositeltava aika on 2-3 vuotta, mutta pidempäänkin voi viipyä.


Mitä ryhmään osallistuminen edellyttää?

Ryhmän jäsenyys edellyttää halua puhua omista asioistaan mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti ryhmässä. Se edellyttää myös halua kuunnella muita ja osallistumista yhteiseen keskusteluun. Ryhmäpsykoterapia on prosessi mikä edellyttää sitoutumista ja säännöllistä osallistumista. Jokainen ryhmän jäsen sitoutuu salassapitoon ryhmän jäseniin ja käsiteltyihin asioihin liittyen.


Mitä ryhmässä tapahtuu?

Psykoterapeuttisessa hoidossa on tärkeintä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus. Ryhmässä ei ole teemoja eikä vuoroja, vaan jokaisen tulisi puhua mahdollisimman vapaasti, mitä mieleen tulee. Keskustelun myötä huomaa, että ei ole yksin vaikeuksiensa kanssa. Myös muilla ryhmän jäsenillä on ongelmia. Pian myös ymmärtää, että ryhmä voi tarjota apua ja ryhmäläiset edistyvät.

Luottamus muihin ja ryhmän avoin vuorovaikutus antaa jäsenille mahdollisuuden tunnistaa ja käsitellä omien vaikeuksien ja ongelmien syitä ja seurauksia. Ryhmässä muut ryhmän jäsenet voivat tarjota uusia näkökulmia asioihin ja ongelmiin voi löytyä aivan uudenlaisia ratkaisuja. Joskus hämmästyttää se, miten voi itsekin olla suureksi avuksi muille. Ryhmässä voi myös oppia muilta.

Ryhmän luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri tarjoaa tilaa ilmaista ja tutkia vaikealta tuntuvia tunteita. Vähitellen huomaa, että kaikkia tunteita voi ilmaista ja hallita. Koska ihminen on sokea omalle käyttäytymiselleen, ryhmä auttaa antamalla palautetta, mikä taas edesauttaa ryhmän jäseniä näkemään itsensä toisten silmin. Ryhmää onkin kutsuttu peilisaliksi, missä voi nähdä itsensä monesta eri näkökulmasta. Myös toisten tarinat peilautuvat jokaisen ryhmän jäsenen kokemusmaailmaan ja ryhmän jäsenenä voi nähdä ja tunnistaa itseään toisissa. Näin kuva itsestä kirkastuu ja muuttuu realistisemmaksi.

Se, miten olemme ryhmässä suhteessa muihin, voivat muistuttaa lapsuuden vuorovaikutussuhteita tai muita ryhmän ulkopuolisia sosiaalisia suhteita. Aina nämä suhteessa olon mallit eivät ole kovin toimivia. Ryhmässä voi harjoitella uusia tapoja miten olla muiden kanssa ja miten luoda toimivampia ja tyydyttävämpiä ihmissuhteita. Vaikka ryhmäpsykoterapia ei ratkaisisikaan kaikkia elämän vaikeuksia, niin ryhmässä on mahdollista oppia suhtautumaan itseensä ja muihin ihmisiin sekä muutoksiin ja elämän paineisiin uudella tavalla.


Mikä on ryhmän terapeutin rooli?

Ryhmäanalyyttisessa teoriassa korostetaan ryhmän tasavertaisuutta ja dialogisuutta. Ryhmän terapeutin eli ohjaajan asema ei korostu. Ohjaaja on yhtä aikaa sekä ryhmän ulkopuolella että sisäpuolella. Ohjaajan asema rajapinnalla antaa mahdollisuuden nähdä, kokea, hahmottaa ja ilmaista sellaista mikä on muiden ryhmäläisten ulottumattomissa. Se antaa myös mahdollisuuden liittyä. Välillä ohjaaja kiinnittää huomiota enemmän yksilöön ja tämän esille tuomiin asioihin, välillä koko ryhmään ja välillä ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin. Ryhmän ohjaaja huolehtii ryhmän turvallisuudesta ja toimivuudesta. Hän pitää kiinni sopimuksista, huolehtii rajoista ja rakenteista.


Miten ryhmään pääsee?

Ryhmään pääsy tapahtuu varaamalla haastatteluaika, jossa kartoitetaan omaa elämäntilannetta, odotuksia ja tavoitteita hoidolle. Haastattelussa pyritään antamaan kuva siitä, mitä ryhmäanalyyttinen ryhmäpsykoterapia on ja mitä se edellyttää ryhmän jäseniltä sekä pohditaan, onko ryhmäpsykoterapia tällä hetkellä paras hoitomuoto. Haastattelun aikana läpikäydään myös käytännön asiat esim. poissaolot, maksut, salassapito ym. Haastattelun hinta on 50 euroa.


Mitä maksaa?

Ryhmäkerran hinta on 50 euroa ja yleisen psykoterapiakäytännön mukaan se maksetaan myös niiltä kerroilta, kun joutuu olemaan poissa. Kustannuksiin on mahdollista hakea KELA:n kuntoutustukea, johon tarvitaan psykiatrin kirjoittama B-lausunto. Tällä hetkellä KELA korvaa VET-psykoterapeutin hoitokerrasta 42,05 euroa, joten omavastuuosuudeksi jää 7,95 euroa. Harkinnanvaraista tukea voi hakea HUS -kuntayhtymän tai Helsingin kaupungin psykiatrian hoitotahojen kautta. Terapian voi myös kustantaa kokonaan itse.


Mitä ryhmiä on tarjolla?